Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kemijärven kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://paatoksetd10.kemijarvi.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://paatoksetd10.kemijarvi.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 11.10.2021/Pykälä 345


Kaupunginhallitus 27.09.2021 § 332

 

Aluevaalien 2022 vaaliviranomaiset ja ulkomainonta

 

KH 11.10.2021 § 345     

36/00.00.00.01/2021       

 

 

Valmistelija Henkilöstö- ja hallintosihteeri Päivi Alatalo 040 587 2490

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Rantanen Atte Kemijärvi

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus valitsee Kemijärven äänestysalueen vaalilautakuntaan viisi (5) jäsentä ja viisi (5) varajäsentä. Varajäsenet asetetaan siihen järjestykseen, jossa he tulevat varsinaisten jäsenten sijaan.

Kaupunginhallitus valitsee Kemijärven äänestysalueen vaalitoimikuntaan kolme (3) jäsentä ja kolme (3) varajäsentä. Varajäsenet asetetaan siihen järjestykseen, jossa he tulevat varsinaisten jäsenten sijaan.

Kaupunginhallitus nimeää myös vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat.

Kaupunginhallitus päättää, että ulkomainonta kaupungin omistamilla alueilla voidaan aloittaa 5.1.2022. Asiaan liittyvistä järjestelyistä huolehtii tekniset palvelut vastuualue yhdyshenkilönään kunnallistekniikan työnjohtaja Martti Valkola.

 

Päätös Kaupunginhallitus valitsi vaalilautakuntaan seuraavat henkilöt:
Jäsenet:
Aino Vuorenpää
Kauko Jaakkola, pj.
Anneli Meriläinen
Sami Salmela
Lasse Ketonen, vpj.

Varajäsenet:
Asko Severinkangas
Maija-Leena Vermas
Sirpa Masalin
Aki Lautamo
Juha Miinala

Kaupunginhallitus nimesi vaalitoimikuntaan seuraavat henkilöt:
Jäsenet:
Suvi Nampajärvi, pj
Mirja Luukinen, vpj.
Lasse Ketonen

Varajäsenet:
Tarja Perälä
Toivo Stenroos
Aino Vuorenpää

Kaupunginhallitus päättää, että ulkomainonta kaupungin omistamilla alueilla voidaan aloittaa 5.1.2022. Asiaan liittyvistä järjestelyistä huolehtii tekniset palvelut vastuualue yhdyshenkilönään kunnallistekniikan työnjohtaja Martti Valkola.

Tämän asian jälkeen käsiteltiin §:t 346, 347 ja 349.

 

Tiedoksi: Päivi Alatalo

Martti Valkola  

Valitut

Sarasita Oy / luottamustoimikortisto

 

 

KH 27.09.2021 § 332 

 Aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022. Ennakkoäänestyksen ajanjakso on ko­ti­maas­sa 12.1. - 18.1.2022 ja ulkomailla 12.1. - 15.1.2022.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskeva hallituksen esi­tys (HE 241/2020) on hyväksytty eduskunnassa ja sitä koskeva lainsäädäntö tulee osit­tain voimaan 1.7.2021. Uudistuksessa maahan perustetaan 21 hy­vin­voin­ti­aluet­ta, joista jokaisella on aluevaltuusto, joka valitaan yleisillä vaaleilla.

Hyvinvointialueet luetellaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustointa kos­ke­van uudistuksen toimeenpanosta ja lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 7 §:ssä. Kuhunkin hyvinvointialueeseen kuuluvat kunnat käyvät ilmi sa­man lain 6 ja 7 §:stä.

Aluevaltuustoista säädetään hyvinvointialuelain (611/2021) 23 §:ssä. Alue­val­tuus­ton vaalikausi on neljä vuotta ja vaalikauden aloitusajankohta kesäkuun alku. Alue­vaa­lit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset ja niissä on yhtäläinen äänioikeus. Lain 24 §:ssä säädetään aluevaltuuston koosta ja sen määräytymisestä, 25 §:ssä va­ra­val­tuu­te­tuis­ta, 28 §:ssä äänioikeudesta aluevaaleissa sekä 76 ja 77 §:ssä vaa­li­kel­poi­suu­des­ta.

Aluevaaleja koskevat säännökset on lisätty vaalilakiin (714/1998) vaalilain muu­tok­sel­la (649/2021).

Vaalilain 143 a §:n mukaan aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kans­sa ja näin toimitaan vuodesta 2025 lukien. Edellä mainitun sote-uudistuksen toi­meen­pa­no- ja voimaanpanolain 16 §:ssä kuitenkin säädetään, että ensimmäiset alue­vaa­lit toimitetaan omina erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 23.1.2022. Näissä vaa­leis­sa valitun aluevaltuuston toimikausi alkaa 1.3.2022 ja jatkuu toukokuun 2025 loppuun.

Keskusvaalilautakunta

Vuoden 2022 aluevaaleissa keskusvaalilautakuntana toimii vuoden 2021 kun­ta­vaa­leis­sa valitun valtuuston asettama keskusvaalilautakunta.

Kelpoisuus:
Jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luot­ta­mus­toi­meen. Lisäksi sekä jäsenten että varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edus­tet­ta­va kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita ää­nes­­­ryh­miä.

Esteellisyys:
Jäsenten ja varajäsenten esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27 - 30 §:ssä säädetään. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kes­kus­vaa­li­lau­ta­kun­nan jäsenenä oleva aluevaalien ehdokkaan puoliso on esteellinen osal­lis­tu­maan ennakkoäänten laskentaan ja tarkastuslaskentaan.

Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta

Vaalilain 15 §:n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja ase­tet­ta­va:

1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, va­ra­pu­heen­joh­ta­ja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä

2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaa­li­toi­mi­kun­ta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen se­kä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme.

Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen jär­jes­tyk­seen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat pää­tös­val­tai­sia kolmijäsenisinä.


Kelpoisuus vaalilautakuntaan:
Jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luot­ta­mus­toi­meen. Lisäksi sekä jäsenten että varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edus­tet­ta­va niitä puolueita, jotka asettivat ehdokkaita edellisissä (vuoden 2019) edus­kun­ta­vaa­leis­sa siinä vaalipiirissä, johon kunta kuuluu. Jäsenenä tai va­ra­­se­ne­nä ei voi olla ehdokas. Oikeusministeriö kiinnittää kuntien huomiota siihen, että vaa­li­lain 15 §:n 2 momentin sanamuotoa "mahdollisuuksien mukaan" voidaan so­vel­taa myös siten, että jos puolueet eivät niille tehdystä pyynnöstä huolimatta ni­meä riittävästi ehdokkaita vaalilautakuntiin, jäseniksi voidaan nimetä myös muita kun­nan luottamustoimeen vaalikelpoisia henkilöitä.

Esteellisyys:
Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalilautakunnan toimintaan. Tämä tar­koit­taa, että jäseneksi tai varajäseneksi nimitetty voi toimia kaikissa vaa­li­lau­ta­kun­nan tehtävissä, kuitenkin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: vaalilautakunnan jä­se­ne­nä oleva aluevaalien ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi ei saa toi­mia vaalilain 73 §:n 2 momentissa tarkoitettuna äänestäjän avustajana.

Vaalilautakunnan jäsenellä ja varajäsenellä, erityisesti puheenjohtajaksi ni­met­­väl­lä tulee olla riittävä osaaminen tehtävään ja riittävästi aikaa perehtyä siihen.

Kelpoisuus vaalitoimikuntaan:
Jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luot­ta­mus­toi­meen. Lisäksi sekä jäsenten että varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edus­tet­ta­va niitä puolueita, jotka asettivat ehdokkaita edellisissä (vuoden 2019) edus­kun­ta­vaa­leis­sa siinä vaalipiirissä, johon kunta kuuluu. Jäsenenä tai va­ra­­se­ne­nä eivät voi olla vaalien ehdokas, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai van­hem­pan­sa. Kelpoisuuteen vaikuttava ehdokkuus tarkoittaa ehdokkuutta missä hy­vin­voin­ti­alu­ees­sa tahansa

Esimerkiksi:
Hyvinvointialueella A ehdokkaaksi asetetun sisarus ei ole kelpoinen vaa­li­toi­mi­kun­nan jäseneksi missään kunnassa.

Oikeusministeriö kiinnittää kuntien huomiota siihen, että vaalilain 15 §:n 2 mo­men­tin sanamuotoa "mahdollisuuksien mukaan" voidaan soveltaa myös siten, että jos puo­lu­eet eivät niille tehdystä pyynnöstä huolimatta nimeä riittävästi ehdokkaita vaa­li­toi­mi­kun­tiin, jäseniksi voidaan nimetä myös muita kunnan luottamustoimeen vaa­li­kel­poi­sia henkilöitä.


Esteellisyys:
Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalitoimikunnan toimintaan. Tämä tar­koit­taa, että jäseneksi tai varajäseneksi nimitetty voi toimia kaikissa vaa­li­toi­mi­kun­nan tehtävissä.

Vaalitoimikunnan jäsenellä ja varajäsenellä, erityisesti puheenjohtajaksi ni­met­­väl­lä tulee olla riittävä osaaminen tehtävään ja riittävästi aikaa perehtyä siihen.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten poliittista edus­ta­vuut­ta tarkastellaan erikseen. Myös tasa-arvolain soveltamisessa tarkastelu teh­dään siten, että sekä jäsenissä että varajäsenissä on oltava naisia ja miehiä kum­pia­kin vähintään 40 %.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle.

Vaalilain (714/1998) 4 §:n mukaan vaalit toimitetaan järjestämällä en­nak­ko­ää­nes­tys ja vaalipäivän äänestys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen jär­jes­­mi­ses­tä kotimaassa vastaa kunta. Valtuuston päättämä äänestysalue on 001 Ke­mi­jär­ven äänestysalue.

Ulkomainonta

Aluevaalien ulkomainonta suositellaan aloitettavaksi niillä alueilla, jotka ovat kun­nan hallinnassa ja määräysvallassa, viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloit­ta­mis­ta eli 5.1.2022.

Kunnalla ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia vaalimainonnan järjestämisessä. Kun­nal­li­nen vaalimainontakäytäntö on perustunut kuntien keskusjärjestöjen suo­si­tuk­seen ja sitä on noudatettu 1970-luvulta lähtien. Perusteena suositukselle on ai­ka­naan ollut vaalimainonnan yhdenmukaistamisen tarve, kaupunki- ja mai­se­ma­ku­val­li­set syyt sekä ympäristön siisteys. Vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla voi­daan katsoa olevan edelleen tiedotusarvoa. Kansalaiset ovat tottuneet siihen, et­tä vaalien yhteydessä käytetään tällaista mainontaa. Vaalimainontaan liittyvät lail­li­suus­ky­sy­myk­set ovat koskeneet yleensä yhdenvertaisuusperiaatteen nou­dat­ta­mis­ta eli tasapuolisuutta mainospaikkojen jaossa.

Kullekin ehdokkaita asettaneelle ryhmälle tulevan julistetilan sijainti, luettuna va­sem­mal­ta oikealle, tulisi määräytyä samassa järjestyksessä kuin ehdokaslistojen yh­dis­tel­mäs­sä. Ryhmiltä voidaan vaatia kirjallinen ilmoitus tai sitoumus vaa­li­mai­nos­paik­ko­jen käyttämisestä. Jos tyhjiä paikkoja kuitenkin jää, niitä voidaan käyttää ylei­seen vaalitiedottamiseen.

Vaalimainospaikkojen maksullisuus vaihtelee eri kunnissa. Suuntauksena on ollut, et­tä kunnat pyrkivät kattamaan vaalimainoskehikosta ja niiden pystyttämisestä ja pois­ta­mi­ses­ta johtuvat kustannukset ehdokkaita asettaneilta ryhmiltä. Kuntaliitto ei ole antanut suosituksia vaalimainospaikkojen maksullisuudesta. Vaalien ul­ko­mai­non­nan järjestäminen kunnan hallinnassa ja määräämisvallassa olevilla alueilla ei ole lakisääteistä toimintaa ja on kunnan vapaasti järjestettävissä. Kukin kunta rat­kai­see paikallisista lähtökohdista vaalimainospaikkojen maksullisuuden.

Olennaista on, että kaikki ehdokkaita asettaneet ryhmät voivat varata saman mää­rän mainospaikkoja ja jos maksuja peritään, maksuilla katetaan määritellyt kunnalle ai­heu­tu­vat kustannukset ja maksut ovat samansuuruiset kaikille mainospaikkoja va­ran­neil­le ryhmille.

Vaalilain (714/1998) 56 §:n 1 momentissa on säädetty järjestyksestä en­nak­ko­ää­nes­tys­pai­kas­sa ja siihen liittyen niin sanotusta vaalimainontakiellosta. Säännökset edel­lyt­­vät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaa­li­va­pau­teen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaa­li­huo­neis­toon taikka sen sisäänkäyntiin.

Mainoksen sijoittamiselle tarvitaan maanomistajan/haltijan suostumus. Kunta ei voi mää­­tä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaa­li­mai­non­ta­pai­kois­ta. Jos kunnan vaalimainoskehikkoja sijoitetaan myös yksityisille alueil­le, kunnan on saatava omistajan tai haltijan suostumus kehikkojen sijoittamiseen.

Tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta säädetään maantielain (503/2005) 52 ja 52 a §:ssä. Vaalimainoksia ei koske ilmoitusvelvollisuus tienpitoviranomaisille. Vaa­li­mai­nok­set saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen vaalipäivää ja ne on pois­tet­ta­va viikon kuluessa vaalipäivästä. Liikennevirasto ohjeistaa vaalimainontaa maan­tei­den varsilla ja asemakaava-alueiden ulkopuolella.

Vaalimainonnassa on lisäksi otettava huomioon järjestyslain (612/2003) 6 §:ssä ja tie­lii­ken­ne­lain (729/2018) 56 §:ssä säädetyt kiellot. Yleistä järjestystä ja tur­val­li­suut­ta vaarantavan häikäisevän tai harhauttavan valon taikka liikenneohjauslaitetta muis­tut­ta­van tai muuten turvallisuutta vaarantavan mainoksen käyttäminen on kiel­let­ty. Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa merkkiä, kilpeä tai muu­ta laitetta, jonka voi erheellisesti käsittää liikennemerkiksi tai muuksi liikenteen oh­jaus­lait­teek­si taikka joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä.

(henkilöstö- ja hallintosihteeri Päivi Alatalo 040 587 2490)

Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus valitsee Kemijärven ää­nes­tys­alu­een vaalilautakuntaan viisi (5) jäsentä ja viisi (5) varajäsentä. Varajäsenet ase­te­taan siihen järjestykseen, jossa he tulevat varsinaisten jäsenten sijaan.

Kaupunginhallitus valitsee Kemijärven äänestysalueen vaalitoimikuntaan kolme (3) jä­sen­tä ja kolme (3) varajäsentä. Varajäsenet asetetaan siihen järjestykseen, jossa he tulevat varsinaisten jäsenten sijaan.

Kaupunginhallitus nimeää myös vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan pu­heen­joh­ta­jat ja varapuheenjohtajat.

Kaupunginhallitus päättää, että ulkomainonta kaupungin omistamilla alueilla voi­daan aloittaa 5.1.2022. Asiaan liittyvistä järjestelyistä huolehtii tekniset palvelut vas­tuu­alue yhdyshenkilönään kunnallistekniikan työnjohtaja Martti Valkola.

Päätös: Asia päätettiin jättää pöydälle.


Tiedoksi: Päivi Alatalo
 Martti Valkola
 Valitut
 Sarasita Oy / luottamustoimikortisto